Suolistoterveyden tärkeys eläintuotannossa Suolistoterveys ja antibioottien käytön vähentämin... >>
Sorkkaterveys osana lehmien kokonaisvaltaista hyvinvointia Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton mukaan ... >>
Silika ratkaisee monia teollisuuden haasteita Jauhemaisia ​​aineosia käytetään yleisesti monilla... >>
Mikä on UFI koodi ja mihin ja milloin sellainen tarvitaan? Kemikaalialaa puhuttelee tällä hetkellä CLP asetuk... >>
Ympäristöystävälliset pinnoitteet - Todellisuutta vai pelkkää unelmaa? Odotukset European Coatings Show 2019:sta kohtaan ... >>
Mikä on LANXESSin Ningbo Red–prosessi? LANXESS käynnisti maailman moderneimman punaista r... >>
Menestystarina: Korkeampaa laatua ja kustannussäästöjä kuumasinkitykseen Fluksin raudanpoistoyksikkö tehostaa jatkossa Tekn... >>
Mitä ominaisuuksia tekstiilisi tarvitsevat? Onko vastauksesi aina parhaat mahdolliset ominaisu... >>
Ovatko ympäristölupa-asiasi kunnossa? Ympäristönsuojelulaki ja Ympäristönsuojeluasetus s... >>
WPC - Puun ja muovin kestävä ja visuaalisesti näyttävä liitto Puu-muovikomposiittien (WPC) suosio jatkaa kasvuaa... >>
Pesu- ja puhdistusaineiden valmistusta koskeva lainsäädäntö hallussa? Lähes kaikkien tuotteiden valmistus edellyttää tän... >>
Mitä pesu- ja puhdistusaineteollisuudelle kuuluu tänään? Pesu- ja puhdistusaineteollisuudella on merkittävä... >>
Suunnitelmissa ympäristömerkitty pesu- tai puhdistusaine? Termit “Elinkaariajattelu”, “kiertotalous” ja “kes... >>
Voisivatko Suomen tiet olla paremmassa kunnossa? Portfoliossamme on useita tienpäällysteen valmistu... >>
Suomen teollisuuden päästöjen on vähennyttävä edelleen >>
TMT 15®: Turvallinen ratkaisu raskasmetallien poistamiseen savukaasuista >>
Sivutuotteiden hyödyntäminen kemianteollisuudessa Luonnonvarojen tehokkaampi käsittely sekä kestävie... >>
Kiertotalous kestävän kehityksen ja kilpailukyvyn edistäjänä Kasvava väestö ja taloudellisen toiminnan jatkuva ... >>
Tiedätkö mistä suola tulee ruokapöytääsi? Tiedämme, että suola on ihmiskehon toiminnalle tär... >>
Tehokas liukkauden torjuja teille ja taloyhtiön pihoille Siinä missä lumi ja jää tarkoittavat oikeassa paik... >>
Oikea lämmönsiirtoneste veneen moottoriin Lämmönsiirtonesteiden jäätymistä estävä aine on jo... >>
Voiteluaineen rooli elintarviketeollisuuden tuotannossa Kestääkseen ja toimiakseen tuotantolaitteet tarvit... >>
Biohajoavat voiteluaineet - miksi edes harkita? Miksi useammat konepajat eivät käytä biohajoavia v... >>
Miten hävikkiä voidaan hallita metallinkäsittelyalalla? Metallin pintakäsittelyalalla käytetään monia eril... >>
5 tärkeää tekijää, jotka kannattaa huomioida valitessa raaka-aineiden toimittajaa Raaka-aineiden hankinta on yksi tärkeimmistä elint... >>
Gluteenittomuus ei ole menneen talven lumia Ei ole pitkä aika siitä kun merkintä “G” ravintola... >>
Kulutustottumusten muutoksen taustatekijät leipomosektorilla Leipomotuotteet kuuluvat kysyntävetoiseen ruokamar... >>


Tiedätkö mistä suola tulee ruokapöytääsi?

Tiedämme, että suola on ihmiskehon toiminnalle tärkeä aine, mutta liikaa nautittuna terveysriski. Hyvää tarkoittavat ohjeet “Kyllä suolaa syödä pitää, ettei lihakset kramppaa” ja toisaalta “Ei saa laittaa liikaa suolaa, ettei verisuonet tukkeudu”, kulkevat perimätietona sukupolvelta toiselle.

Suhtautuminen suolan käyttöön ei ole aivan mutkatonta. Terveyssuositukset ja ruokakulttuurin muotivillitykset vaikuttavat asenteisiimme ja halukkuuteemme selvittää käyttämiemme elintarvikkeiden vaikutuksia ja tuotantotapoja. Suolaan liittyy paljon kansanviisautta, mutta valitettavasti myös virheellisiä uskomuksia.

Suola kuuluu lähes jokaisen ruokapöytään ja siksi ei ole aivan sama, millaista suolaa syömme. Suomalaiset saavat suurimman osan syömästään suolasta muualta kuin kotona kokatusta ruoasta. Useimmille meistä suolaisesta ruoasta puhuttaessa tulevatkin ensimmäisenä mieleen lihaleikkeleet tai valmisruoat. Kuitenkin suurin osa suomalaisten syömästä suolasta on itseasiassa peräisin viljatuotteista: leivistä, muroista ja suolaisista leivonnaisista.

Ammattilaiset suosivat vakuumisuolaa

Jos siis suurin osa suolasta tulee kaupasta ostetuista elintarvikkeista, millaista suolaa Suomen ruokateollisuudessa käytetään? Jo yli 120 vuotta teollisuuskemikaalien kauppaa tehnyt Algol Chemicals on Suomen suurin suolan maahantuoja. Tietääkö Algol Chemicals maahantuomansa ruokasuolan alkuperän?

- Kyllä tiedämme. Tuomme Suomeen Tanskassa tuotettua vakuumisuolaa. Raaka-aineen lyhyt kuljetusmatka ja tasalaatuinen puhtaus ovat raaka-aineen tuottajan valintakriteerejämme, Myyntipäällikkö Jenni-Annika Kaikko Algol Chemicalsista kertoo.

Vakuumisuola on vuorisuolaa, joka on peräisin Pohjois-Euroopan alla 0,5 - 5 km:n syvyydessä olevasta suolakerrostumasta. Suola on peräisin ajalta, jolloin osa mantereesta oli meren peitossa. Maanpinnan noustessa ja veden haihtuessa suolakerrostuma jäi jäljelle. Suolakerrostuma on kilometrien paksuinen ja suola irroitetaan siitä porausreiän kautta voimakkaan vesisuihkun avulla.

- Tuottamamme vakuumisuola tulee kerrostumasta, joka sijaitsee noin 4 km:n syvyydessä ja on pinta-alaltaan 3 000 neliömetriä. Suolaa kerrostumassa on arviolta 30 miljardia tonnia, eli sitä riittää useiksi sadoiksi vuosiksi, Mikael Saaby Toft , Market Development & Technical Service Manager Akzo Nobelin suolantuotantolaitokselta kertoo.

Vakuumisuola pumpataan painekattiloihin, jossa painetta ja lämpötilaa vaihtelemalla erotellaan puhdas natriumkloridi. Vakuumisuola on 99,9 % natriumkloridia, kun esimerkiksi meri- ja vuorisuolan puhtausaste on vain 90-98 %.

- Tämä vakuumisuolan puhtaus on juuri se syy, miksi elintarviketeollisuus suosii vakuumisuolaa. Esimerkiksi trendituotteena markkinoidun himalajasuolan punertava väri on peräisin rautaoksideista. Elimistö ei pysty hyödyntämään epäorgaanista rautaa, joten se luokitellaan suolassa vain epäpuhtaudeksi, Jenni-Annika Kaikko selkeyttää eroja suolalaaduissa.

Nimimerkki
Otsikko
Viesti