Suolistoterveyden tärkeys eläintuotannossa Suolistoterveys ja antibioottien käytön vähentämin... >>
Sorkkaterveys osana lehmien kokonaisvaltaista hyvinvointia Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton mukaan ... >>
Silika ratkaisee monia teollisuuden haasteita Jauhemaisia ​​aineosia käytetään yleisesti monilla... >>
Mikä on UFI koodi ja mihin ja milloin sellainen tarvitaan? Kemikaalialaa puhuttelee tällä hetkellä CLP asetuk... >>
Ympäristöystävälliset pinnoitteet - Todellisuutta vai pelkkää unelmaa? Odotukset European Coatings Show 2019:sta kohtaan ... >>
Mikä on LANXESSin Ningbo Red–prosessi? LANXESS käynnisti maailman moderneimman punaista r... >>
Menestystarina: Korkeampaa laatua ja kustannussäästöjä kuumasinkitykseen Fluksin raudanpoistoyksikkö tehostaa jatkossa Tekn... >>
Mitä ominaisuuksia tekstiilisi tarvitsevat? Onko vastauksesi aina parhaat mahdolliset ominaisu... >>
Ovatko ympäristölupa-asiasi kunnossa? Ympäristönsuojelulaki ja Ympäristönsuojeluasetus s... >>
WPC - Puun ja muovin kestävä ja visuaalisesti näyttävä liitto Puu-muovikomposiittien (WPC) suosio jatkaa kasvuaa... >>
Pesu- ja puhdistusaineiden valmistusta koskeva lainsäädäntö hallussa? Lähes kaikkien tuotteiden valmistus edellyttää tän... >>
Mitä pesu- ja puhdistusaineteollisuudelle kuuluu tänään? Pesu- ja puhdistusaineteollisuudella on merkittävä... >>
Suunnitelmissa ympäristömerkitty pesu- tai puhdistusaine? Termit “Elinkaariajattelu”, “kiertotalous” ja “kes... >>
Voisivatko Suomen tiet olla paremmassa kunnossa? Portfoliossamme on useita tienpäällysteen valmistu... >>
Suomen teollisuuden päästöjen on vähennyttävä edelleen >>
TMT 15®: Turvallinen ratkaisu raskasmetallien poistamiseen savukaasuista >>
Sivutuotteiden hyödyntäminen kemianteollisuudessa Luonnonvarojen tehokkaampi käsittely sekä kestävie... >>
Kiertotalous kestävän kehityksen ja kilpailukyvyn edistäjänä Kasvava väestö ja taloudellisen toiminnan jatkuva ... >>
Tiedätkö mistä suola tulee ruokapöytääsi? Tiedämme, että suola on ihmiskehon toiminnalle tär... >>
Tehokas liukkauden torjuja teille ja taloyhtiön pihoille Siinä missä lumi ja jää tarkoittavat oikeassa paik... >>
Oikea lämmönsiirtoneste veneen moottoriin Lämmönsiirtonesteiden jäätymistä estävä aine on jo... >>
Voiteluaineen rooli elintarviketeollisuuden tuotannossa Kestääkseen ja toimiakseen tuotantolaitteet tarvit... >>
Biohajoavat voiteluaineet - miksi edes harkita? Miksi useammat konepajat eivät käytä biohajoavia v... >>
Miten hävikkiä voidaan hallita metallinkäsittelyalalla? Metallin pintakäsittelyalalla käytetään monia eril... >>
5 tärkeää tekijää, jotka kannattaa huomioida valitessa raaka-aineiden toimittajaa Raaka-aineiden hankinta on yksi tärkeimmistä elint... >>
Gluteenittomuus ei ole menneen talven lumia Ei ole pitkä aika siitä kun merkintä “G” ravintola... >>
Kulutustottumusten muutoksen taustatekijät leipomosektorilla Leipomotuotteet kuuluvat kysyntävetoiseen ruokamar... >>


Kiertotalous kestävän kehityksen ja kilpailukyvyn edistäjänä

Kasvava väestö ja taloudellisen toiminnan jatkuva lisääntyminen luovat haasteita maapallon resurssien riittävyydelle. Resurssien kulutus on nykyisellään nopeampaa kuin niiden uusiutuminen. Kiertotalouden avulla pyritään vastaamaan tähän haasteeseen ja saamaan aikaan merkittäviä muutoksia yhteiskunnassa. Tavoitteena on tuotteiden ja materiaalien arvon ylläpitäminen mahdollisimman pitkään. Tuotteille ja materiaaleille luodaan lisäarvoa suunnittelemalla ne jo alunperin kierrätettäviksi.

Kiertotalous on perustavanlaatuinen tarve kestävämmälle tulevaisuudelle. Sillä pyritään johdonmukaisesti vähentämään uuden materiaalin tuotantoa. Kulutus perustuu tuotannon sijaan vuokraamiseen, lainaamiseen, jakamiseen, kierrättämiseen ja kiertäviksi tarkoitettujen tuotteiden kehittämiseen. Kiertotalous säästää luonnonvaroja ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia samalla vähentäen päästöjä sekä luonnonvarojen käyttöä. Lisäksi kiertotalous luo merkittäviä taloudellisia etuja, mikä puolestaan edistää uudistamista ja uusien työpaikkojen luontia.

Kiertotalous, kierrätys, uudelleenkäyttö

Kierrätys ja uusiokäyttö ovat monille kiertotaloutta tutumpia käsitteitä. Kierrätyksen tavoitteena on löytää jo olemassa olevalle jätteelle uutta käyttöä. Kierrätyksessä jätteitä hyödynnetään usein uusien tuotteiden valmistuksessa, jossa jätteiden lajittelu on kierrättämisen olennaisin osa. Uudelleenkäyttö on jo käytetyn tuotteen uudelleen hyödyntämistä sellaisenaan. Myymme tai siirrämme käyttämämme tuotteen tarpeiden muuttuessa jollekin sitä tarvitsevalle. Kiertotalouden tavoitteena on parantaa taloudellista kilpailukykyä vähentämällä resurssien ylikulutusta, eli sillä pyritään minimoimaan kierrosta poistuvan jätteen määrää. Tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan mahdollisimman pitkään käyttöön, mikä mahdollistaa materiaalien kestävän hyödyntämisen. Resurssien tehokas uudelleenkäyttö mahdollistaa tuotteiden ja raaka-aineiden arvon säilymisen koko niiden käyttöiän läpi. Kestävä hyödyntäminen vaatii kuitenkin uutta ajattelutapaa niin valmistuksessa kuin kulutuksessa.

Kiertotalous Suomessa

Suomalaiselle kulttuurille tyypillinen ajattelutapa on, että hankittua tuotetta tulisi käyttää mahdollisimman kauan. Kiertotalouden ratkaisujen ymmärtäminen on vahvalla pohjalla ja Suomi onkin monella tapaa yksi kiertotalouden edelläkävijöistä. Toisaalta suomalainen tutkimuspainotteisuus vaikeuttaa implementointia. Suomessa pystytään kuitenkin hyödyntämään tutkimuspainotteisuutta uusien innovaatioiden sekä ratkaisujen tarjoajana. Kiertotaloudella vähennetään luonnonvarojen hupenemista panostamalla resurssien kiertoon, ja pyritään samalla vaikuttamaan positiivisesti Suomen kansantalouden kasvupotentiaaliin.

“Tutkimuspainotteisuudesta huolimatta kiertotalouden tilanne Suomessa on hyvä; sitä hyödynnetään muun muassa jo paperiteollisuudessa ja metsätaloudessa. Parannettavaa löytyy kuitenkin vielä tutkimuksesta käytäntöön siirtymisessä. Jätteen hyödyntäminen on kallista ja investoijien löytäminen on hankalaa. Tarvittavaa teknologiaa löytyy kyllä, mutta rahoituksen saaminen toiminnan toteuttamista varten tarvittavien laitosten rakentamiselle on haastavaa. Implementointiin vaaditaan tutkimuslaitoksia, yrityksiä, tekijöitä, rahoitusta sekä muutoksia lainsäädäntöön”, kertoo CrisolteQ Oy:n toimitusjohtaja Kenneth Ekman.

Suomi on metsäteollisuuden ansiosta biologisen kiertotalouden johtava maa. Tästä huolimatta kierrätys on kuitenkin Suomessa edelleen alle EU:n keskiarvon, eikä se ole saavuttanut vielä Pohjoismaiden tasoa. Suomen kilpailukyky kasvaa kuitenkin jatkuvasti uusien tuotteiden, palveluiden, yhteistyön ja teknologian avulla. Kiertotalouden tavoitteena on pitää Suomi elinkelpoisena niin ympäristön kuin toiminnankin kannalta. Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa Suomi kiertotalouden edelläkävijäksi vuoteen 2025 mennessä. Resurssien mahdollisimman tehokkaalla hyödyntämisellä ja jätemäärää vähentämällä vaikutetaan tuotantokustannusten laskemisen lisäksi myös ympäristöön. Sitran mukaan kiertotalouden toimintamalli voisi poikia Suomeen uusia liiketoimintamahdollisuuksia jopa 2,5 miljardin euron edestä vuodessa.

Kiertotalous EU:ssa

Eurooppa on sijaintinsa takia riippuvainen tuontiraaka-aineista, jolloin kiertotalouden tarjoamat ratkaisut resurssien tehokkaaseen käyttöön ovat erityisen tärkeitä. Vuoden 2015 joulukuussa Euroopan komissio esitti tukipaketin, jolla tuetaan EU:n siirtymistä kiertotalouteen. Euroopan parlamentti hyväksyi Euroopan komission kiertotalouden hanke-ehdotuksen, joka koskee kaikkien nykyisten jäsenmaiden lisäksi ETA-maita Norjaa ja Sveitsiä. Ehdotuksessa vaaditaan yhdyskuntajätteiden vähentämistä 55 prosentilla vuoteen 2025 mennessä, 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 65 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Hankkeen edetessä kaatopaikalle lähetettävän jätteen osuus ei saa ylittää 10:tä prosenttia. Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Belgiassa ja Alankomaissa ollaan jo päästy tilanteeseen, jossa 99% syntyneestä jätteestä ei päädy kaatopaikalle. Sen sijaan jätteet kierrätetään, käytetään uudelleen, kompostoidaan tai sitä hyödynnetään energian talteenotossa. Monet muut EU:n jäsenmaat ovat kuitenkin vielä kaukana tästä tavoitteesta. Saksassa jätteen sijoittaminen kaatopaikoille on kielletty jo vuonna 2005.

Ellen MacArthur -säätiön arvion mukaan kiertotalous voisi puolittaa Euroopan nykyiset hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä, ja vähentää niitä yli 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Ympäristöstä huolehtimisen lisäksi kiertotalouden odotetaan luovan uusia liiketoimintoja sekä Suomessa että Euroopassa, ja sitä kautta vastuullista sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukaista talouskasvua. Lisäksi Euroopan komissio on arvioinut, että kiertotalouteen siirtyminen toisi jopa 2 miljoonaa uutta työpaikkaa Eurooppaan vuoteen 2030 mennessä.

Teollinen symbioosi

Teollinen symbioosi on syntynyt yritysten halusta lisätä resurssitehokkuutta ja vähentää jätteistä aiheutuvia kuluja. Materiaalien arvo nousee kun ne pidetään kierrossa. Teollinen symbioosi lisää toiminnan arvoa, jolloin tuloksena on ympäristön ja resurssien säästäminen. Lisäämällä toiminnan hyötyjä kehitetään samalla myös uutta liiketoimintaa ja vähennetään tuotannosta syntyvän jätteen määrää.

Teollisen symbioosin tarkoituksena on luoda yhteistyötä useamman yrityksen välillä. Yhteistyö perustuu yritysten jätteiden hyödyntämiseen tuottavana resurssina toisen yrityksen toimesta. Yritykset hyödyntävät muun muassa toistensa sivuvirtoja, tiloja ja osaamista. Perinteisen teollisuuden toimintamalliin verrattuna teollinen symbioosi kasvattaa tuotteiden lisäarvoa säästämällä luonnonvaroja sekä vähentämällä jätteiden määrää käyttämällä sitä uudelleen tuotannossa. Lisäksi primäärituottaja hyötyy pääsemällä eroon jätteestä ja saamalla osan omasta raaka-aineesta takaisin yrityksen käyttöön.

Teollisuudesta syntyvien sivuvirtojen hyödyntäminen

“Kiertotaloudessa teollisuuden sivuvirtoja voidaan monesti hyödyntää tuottavana resurssina. Sivuvirtojen hyödyntäminen vähentää kielteisiä ympäristövaikutuksia ja luo uutta liiketoimintaa. Haasteita asettavat kuitenkin keinojen löytäminen sivuvirtojen hyödyntämiseen sekä itse prosessin käytännön toteutuksen ratkaiseminen. Primäärituottajat hyötyvät siitä, että tuotannosta syntyviä sivuvirtoja hyödynnetään. Jätteiden sijoittaminen on tällä hetkellä kallista tuottajalle ja siksi usein myös rasite”, kertoo Kenneth Ekman. Sivuvirtojen hyödyntämisen tärkeys kasvaa resurssien saatavuuden vähentyessä. Päätuotteeseen käytetyistä resursseista syntyy sivutuotteita, joita voidaan hyödyntää tuotannossa. Kemianteollisuudessa kaksi yleisintä tapaa kiertotalouden soveltamiseen ovat sivuvirtojen hyödyntäminen ja molekyylien kierrättäminen.

Sivuvirtojen hallinnassa on tärkeää löytää sopiva sivuvirta sekä päästä yhteyteen sivuvirran tuottajan kanssa. Sivuvirran hyödyntäminen vaatii myös tarkan suunnitelman siitä, miten ja mihin sitä käytetään. Lopputuotteelle tulee löytyä käyttöä, jotta sen hyödyntäminen olisi mahdollisimman tehokasta. Tuotteelle on lisäksi oltava olemassa tekniset tiedot sekä REACH-rekisteröinnit. Sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyvässä toiminnassa tulee myös huomioida eri lainsäädännöt prosessin jokaista vaihetta kohden.

 

Algol Chemicals on mukana merkittävässä suomalaisessa kiertotaloushankkeessa kemianteollisuuden kierrätykseen erikoistuneen CrisolteQ Oy:n kanssa. Hankkeessa ruostumattoman teräksen valmistuksen sivutuotteena syntyvä metallipitoinen regenerointisakka prosessoidaan uusiotuotteiksi. Osallistuminen kiertotaloushankkeeseen merkitsee Algol Chemicalsille paitsi uutta liiketoimintaa, mutta myös vastuunkantoa kestävästä kehityksestä. Algol Chemicals uskoo resurssitehokkaasti valmistettujen tuotteiden kysynnän kasvuun ja on siksi lähtenyt kaupallistamaan CrisolteQin uusia tuotteita.

Nimimerkki
Otsikko
Viesti